Jaakko Hämeen-Anttila, Islamin miekka

 

Onko islam sotaisa uskonto? Käskeekö Koraani muslimeja valloittamaan maailman? Kansainvälisesti tunnustettu islamin tutkija ja tietokirjailija Jaakko Hämeen-Anttila pureutuu tuoreimmassa kirjassaan päivänpolttavaan kansainväliseen teemaan: islamin historian kipupisteisiin suhteessa länteen.

 

Hämeen-Anttila lähtee liikkeelle analyysissaan islamin varhaisesta historiasta ja vertaa Koraanin ja Raamatun tekstejä toisiinsa: molemmista löytyy niin anteeksiantoa ja armahtamista korostavia kuin sotimiseen kannustavia tekstejä. Siinä missä radikaalit muslimit ovat kautta aikojen löytäneet Koraanista oikeutuksen universaaliin sotaan, maltilliset ovat jättäneet samat kohdat huomiotta.

 

Hämeen-Anttila löytää myös jihad-kirjallisuudesta niin maltillisten kuin radikaalien muslimien käyttöön sopivia tekstejä. Esimerkiksi vuoden 2001 terrori-iskut New Yorkin WTC-torneihin rikkoivat monin tavoin lähes kaikkien jihad-käsikirjojen sääntöjä.

 

Kirjan alkupuoli näyttää arabit ja turkkilaiset laajentumishaluisen suurvallan roolissa. 700-luvun puolivälin jälkeen arabiasta tuli suuren kulttuurialueen kieli. Piispa Álvaro valitteli 800-luvun puolivälissä islamilaisessa Espanjassa sitä, kuinka kristillisen yläluokan nuoriso ei enää vaivautunut opettelemaan latinaa vaan opiskeli sen sijaan arabiaa.

 

1700-luvun jälkeen osat ovat kääntyneet. Länsimaat ovat alkaneet levittää valtaansa islamin alueelle ja miehittää maita, joiden väestö on pääosin muslimeja. Islamilaisten maiden hallituksista ja armeijoista ei enää 1800-luvun loppupuolella ollut vastusta länsimaille.

 

Poliittisen islamismin ytimessä on ollut Egyptissä 1920-luvulla syntynyt Muslimiveljeskunta. Radikaali islamismi ei tähtää ensisijaisesti länttä vastaan, vaan se pitää vihollisenaan itsevaltaisia arabihallituksia. Muslimiveljeskunnan menestys vuoden 2011 lopusta alkaen järjestetyissä vaaleissa on orastavan demokratisoitumisen koetinkivi. Hämeen-Anttila kysyy, hyväksyykö demokratia-sanaa viljelevä länsi arabiäänestäjien valinnan silloinkin, jos valtaan nousee lännenvastainen hallinto. Entä lähtevätkö islamistiset ja muut puolueet toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaisesti?

 

Hämeen-Anttilan johtopäätös on, että islamilaista kulttuuria ei voi pitää erityisen sotaisana eikä erityisen rauhaa rakastavana. Niin kristillinen kuin islamilainenkin maailma ovat eläneet sekä valloitussotien että rauhan aikoja, samoin kuin kulttuurin kukoistuksen ja taantumisen aikoja. Kristikunta on käynyt monin verroin enemmän ja tehokkaampia sotia kuin islamilaiset valtiot. Se, että juuri meidän aikanamme islamin maailma elää vaikeaa aikaa, ei saa johdattaa yksinkertaistaviin väitteisiin ja käsityksiin arabialaisen kulttuurin ja islamin perusluonteesta.

 

Hämeen-Anttilan syvällinen teos antaa todenmukaisemman ja tasapainoisemman kuvan islamin väitetystä sotaisuudesta kuin uutis- ja sensaationnälkäinen media, jota näyttävät kiinnostavan vain militantin ja radikaalin islamin tuottamat sokkiuutiset. Sopii kysyä, ketä tämä vastakkainasettelu hyödyttää.

 

 

Kirjailija ja suomentaja Jaakko Hämeen-Anttila (s. 1963) on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut useita teoksia ja suomentanut mm. Koraanin ja Gilgamesh-eepoksen. Hänen teoksensa Islamin käsikirja sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2005.