“Kesällä 1598 suomalaiset hyökkäsivät Ruotsiin.”
Näin alkaa Mirkka Lappalaisen Susimessu, joka käsittelee 1590-luvun kriisiaikaa Ruotsissa ja Suomessa. Silloin Pohjolan tapahtumat määräsivät koko Pohjois-Euroopan tulevaisuuden. Valtakuntaa repineessä sisällissodassa protestanttinen Kaarle-herttua syrjäytti Ruotsin ja Puolan katolisen kuninkaan Sigismundin ja kukisti vallanhimoisen ruotsalaisen aristokratian.
Ruotsin, Puolan ja Suomen kohtalot olivat kietoutuneet toisiinsa kohtalonomaisesti 1500-luvulla. Mirkka Lappalaisen teos herättää henkiin 1500-luvun poliittiset kuohunnat. Ennen 1500-lukua katolinen kirkko oli ollut valtakuntia voimakkaampi ja paavi kuninkaita mahtavampi, 1500-luku toi itsevaltaiset hallitsijat massa-armeijoineen. Uskonpuhdistus murensi katolisen kirkon valtaa, ja reformaatio ajoi Euroopan kaaokseen. Myös kaukainen Pohjola joutui uskonsotien pyörteisiin: 1500-luku päättyi veriseen sotaan suomalaisten ja ruotsalaisten välillä.
Vaikka 1590-luvun kriisistä on kirjoitettu paljon, kokonaiskäsitys on jäänyt sekavaksi. Tässä kirjassa tarkastellaan suuren sisällissodan tarinaa kokonaisuutena, jossa sekä poliittinen kamppailu, vastauskonpuhdistus että Suomen tapahtumat linkittyvät toisiinsa. Miten oli mahdollista, että riitaisesta ja uskonnollisesti repaleisesta Ruotsista tuli 1600-luvun alussa tiukasti luterilainen, nouseva suurvalta?
Lappalaisen teos on analyyttinen ja raikas kuvaus 1500-luvusta, jolloin maailma muuttui monin tavoin. Lappalainen onnistuu tekemään kudelman, jossa asiat liittyvät toisiinsa ja 1500-luvun tapahtumat näyttäytyvät uudessa valossa. Suomessa nuijasotana tunnettuun talonpoikaiskapinaan kiteytyi monia kehityskulkuja, kyse ei ollut vain linnaleirirasituksen uuvuttamien talonpoikien kapinasta aatelia kohtaan, niin kuin aiemmin on tulkittu. Lappalainen purkaa kansallishenkisen nuijasotamyytin ja osoittaa, kuinka sisällissodaksi kuumentunut kriisi olisi saattanut hajottaa valtakunnan ja repiä Suomen ja Ruotsin irti toisistaan jo 1500-luvun lopussa. Silloin Suomi olisi liitetty osaksi Puolaa ja olisi nyt katolinen maa.
Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen (s. 1975) on helsinkiläinen historiantutkija, joka tunnetaan rohkeana ja humoristisena kirjoittajana. Hänen esseekokoelmalleen Maailman painavin raha (2006) myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto. Mirkka Lappalainen on saanut myös runsasti muita tunnustuksia. Hänen kirjansa Suku, valta, suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (2005) sai Helsingin yliopistossa väitöskirjapalkinnon, ja sen käännös sai Ruotsissa Vasa-museon palkinnon vuonna 2008. Lappalaiselle myönnettiin vuonna 2009 Suomalais-ruotsalainen kulttuuripalkinto, ja hänet tunnetaan myös Helsingin Sanomien kolumnistina.
