Ulla Tillander-Godenhielm, Fabergén suomalaiset mestarit

Venäläinen kultaseppä Karl Fabergé on antanut nimensä monen mielestä maailman kauneimmille kultasepäntaiteen tuotteille. Fabergén suvun vaiheet on kerrottu monissa teoksissa, mutta sitä ei ole kerrottu, keitä olivat mestarit Fabergén takana: kaikkiaan 24:stä kulta- ja hopeasepästä peräti 14 oli suomalaisia.

 

Tässä henkeäsalpaavan kauniissa teoksessa taidehistorioitsija ja kultaseppä Ulla Tillander-Godenhielm, jonka sukujuuret liittyvät Pietarin kultaseppämaailmaan, kertoo näiden suomalaisten mestareiden elämästä ja taiteesta. Elämäntarinoiden kautta piirtyy kuva 1800-luvun jälkipuolen ja 1900-luvun alun maailmasta, jossa usein varsin vaatimattomista oloista Suomessa lähdettiin Venäjän Pietariin, ja kuinka kisällistä kohottiin arvostetuksi mestariksi. August Holmström oli alkujaan muurarinpoika, joka vuonna 1845 lähti 16-vuotiaana kisällinoppiin Pietariin ja josta tuli myöhemmin Fabergén liikkeen jalokiviseppämestari. Hänen tunnetuimpia töitään ovat uskomattoman kaunis boveniittimuna, jota koristaa hento timanttiverkko. Augustin poika Albert Holmström, tyylikäs nuori mies, haaveili muusikon urasta, mutta jatkoi isänsä jalanjäljissä jalokiviseppämestarina, jonka työhuone työllisti kukoistuksen vuosina 60 kisälliä ja oppipoikaa. Holmströmin sisarentytär Alma Pihl oli lahjakas nuori suunnittelija, joka oli jo 25-vuotiaana luonut vaikuttavan uran muuten miesvaltaisessa suunnittelijajoukossa. Hänet tunnetaan etenkin jääkidekoristeisista esineistään, joista kuuluisin on leskikeisarinnalle suunniteltu Talvi-muna (1913). Alma Pihlin ura päättyi Venäjän vallankumoukseen. Jokaisen mestarin elämäntarina on kertomisen arvoinen, ja esineet joita he urallaan loivat, ovat jääneet todistamaan ainutlaatuisesta lahjakkuudesta.

 

Fabergén suomalaiset mestarit  tempaa lukijan mukaansa pietarilaisiin kultaseppien työpajoihin, mutta myös ylimystön elämään, Fabergén liikkeen etuhuoneeseen, jonne varakkaat asiakkaat, mm. Venäjän suurin öljypohatta Ludvig Nobel, tulivat tekemään joskus hyvinkin nopeasti toteutettavia korutilauksiaan. Tsaarin tilaamia hienoimpia töitä varten saatettiin avata keisarillinen aarrekammio, jonka jalokivet ja -metallit  muovautuivat mestareiden käsissä uskomattomiksi luomuksiksi.

 

Kirjan ainutlaatuinen kuvitus on hankittu eri puolilta maailmaa, myös yksityiskokoelmista vain tätä kirjaa varten. Suurinta osaa kirjassa kuvatuista esineistä ei ole mahdollista nähdä julkisesti missään. Kuvissa esineet heräävät käsinkosketeltavasti eloon. Lukija voi vain ihmetellä, miten kukaan on voinut luoda jotain niin kaunista.

 

 

Ulla Tillander-Godenhielm on maailmanlaajuisesti tunnettu Fabergé-asiantuntija, neljännen polven kultaseppä ja filosofian tohtori, jonka väitöskirja käsittelee Venäjän keisarikunnan palkitsemisjärjestelmää ja kunniamerkkejä. Hän luennoi, toimii taidenäyttelyiden tieteellisenä asiantuntijana ja kirjoittaa sekä kotimaisiin että ulkomaisiin näyttelyjulkaisuihin ja taidekirjoihin. Suomeksi häneltä on ilmestynyt kirja Keisarin kaupungin korut (1996) sekä koruteos Fabergé (2008).