Jäänmurtajia, veden henkiä ja globaaleja nomadeja

Jäänmurtajia, veden henkiä ja globaaleja nomadeja

 

Tietokirjojen julkaiseminen on ollut niin Suomessa kuin maailmalla viime vuosina haasteellista. Monet perinteisesti kannattavat tietokirjalajit, kuten tietosanakirjat ja ensyklopediat, eivät enää tuo kustantajien kassaan rahaa, koska tieto löytyy ilmaiseksi netistä. Kustannusala elää suurta murrosta, jonka vaikutukset näkyvät kaupallisten kustantajien julkaisulistojen lyhenemisenä. Tietokirjojen myynti väheni Suomessa vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 prosenttia.

 

Vuoden 2011 myydyimpien tietokirjojen joukossa ovat mm. Linnut äänessä (58 900 kpl), Guinness World Records 2012 (42 000 kpl) ja Steve Jobs -elämäkerta (35 100 kpl). Vaikka listan kärki on käännöskirjapainotteinen, silti 20:n myydyimmän kirjan valikoimasta yli puolet on suomalaisten tekijöiden käsialaa. Myydyimpien listalla on myös Ari Väntäsen kirjoittama Michael Monroe -elämäkerta (16 300 kpl), joka on löytänyt tiensä myös tähän valikoimaan.

 

Vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkinto, joka on Suomen merkittävin tietokirjapalkinto,  annettiin Suomen jäkäläoppaalle, jonka julkaisija on Luonnontieteellinen keskusmuseo. Tämäkin valinta kertoo osaltaan tietokirjakustantamisen luonteen muuttumisesta: aihe ei ole yleiskustantamoiden käsityksen mukaan suuren yleisön makuun, vaikka Suomi on jäkälien maa ja luontoaiheet yleensä puhuttelevat suomalaisia. Kirjaa ei olekaan julkaissut kirjankustantamo vaan museo.

 

Vaikka Suomi laahaa yllättäen muun läntisen maailman jäljessä sähkökirjojen myynnissä (vain prosentti myydyistä kirjoista oli sähkökirjoja vuonna 2011), sähköinen kustantaminen voi onnistuessaan toimia piristysruiskeena laskeville tietokirjamarkkinoille. Toistaiseksi sähkökirjojen julkaisun tiellä on ollut monia vaikeuksia. Ne ovat tiedostoina raskaita, ja sopivien julkaisualustojen kehittely on työlästä. Eri päätelaitteissa toimivien sovellusten tuomisessa kuluttajien ulottuville on ollut vaikeuksia. Lukija joutuu myös seikkailemaan erilaisten lukulaitteiden viidakossa. Vähitellen kirjojen lukijoista kuitenkin valtaosa alkaa olla nettinatiiveja,  ja sitten onkin vain ajan kysymys, milloin sähkökirjat rynnivät markkinoille toden teolla.

 

Sähköinen tietokirja kaikkine mahdollisuuksineen etääntyy kaunokirjaa selvemmin paperikirjasta. Voidaanko enää puhua sähkökirjasta, kun jo nykyiset sovellukset sallivat tekstin ja kuvien lisäksi esimerkiksi videoiden ja musiikin lisäämisen tai linkittämisen internetin  muille sivustoille? Olisiko sähköisen keittokirjan, eBookin, osuvampi nimi eCook? Perinteisen ruokaohjeen ja annoskuvan lisäksi sähköinen keittokirja näyttää havainnollisella videolla, miten sushia tehdään tai miten kala savustetaan. Sen lisäksi siihen voi kirjoittaa ostoslistan puuttuvista aineksista, jonka voi puolestaan klikata omaan nettiruokakauppaan, josta ainekset toimitetaan suoraan ovelle.  Kätevää, eikö vain? Jo tästä arkisesta esimerkistä huomaa, että sähköinen julkaiseminen avaa huimia mahdollisuuksia etenkin tietokirjalle. Olkoon aiheena tähtitiede, fysiikka, historia, muistelmat – kaikkea voi havainnollistaa internetin ja liikkuvan kuvan ja äänen antamilla mahdollisuuksilla.

 

Vuoden 2012 valikoimaan on valittu perinteiset printtikirjat, joista toki moni on saatavana myös sähköisenä. Aiheet käsittelevät jäänmurtajien eksoottista maailmaa, Hanoi Rocks -yhtyeen keulakuvaa, poptähti Michael Monroeta, islamin väitettyä sotaisuutta, oravanpyörästä hypänneitä globaaleita nomadeja, vedenalaista mytologiaa jumalineen ja hengettärineen sekä Neuvostoliiton historiaa 1917–1991. Kaikki valitut teokset vievät lukijan mukanaan ja avaavat maailmoita, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.

 

Tuula Kousa